Työpaja: Uudet sähköiset palvelut – kansalaisen työkalupakki itseohjautuvien yhteisöjen ja kaupungin hallinnon rajapinnassa

Citizen toolkit as urban commons -hanke järjesti Meet&Talk-työpajan perjantaina 28.11.2014 Aalto Service Factorylla. Työpajan teemana oli uudet sähköiset palvelut ja kansalaisen työkalupakki itseohjautuvien yhteisöjen ja kaupungin hallinnon rajapinnassa.

Työpajan osallistujat Aalto Service Factoryn tiloissa

Työpajan osallistujat Aalto Service Factoryn tiloissa

Aalto Service Factoryn Meet&Talk-työpajassa kokoonnuttiin perjantaina 28.11.2014 keskustelemaan itseohjautuvien yhteisöjen ja kaupungin hallinnon rajapintaan soveltuvien sähköisten palveluiden suunnittelusta. Samalla CoMeUp-hanke (Citizen toolkit as urban commons) kertoi Kansalaisen työkalupakin, yhden tällaisen palvelun, suunnittelusta saaduista tuloksista. Tilaisuuteen saatiin hyvä edustus erilaisista kansalaistoimijoista sähköisten palveluiden suunnittelusta vastaavia kaupungin virkamiehiä ja kiinnostuneita tutkijoita. CoMeUp-hanke kiittää Aalto Service Factoryn Esko Penttistä tilaisuuden isännöinnistä. Seuraavassa lyhyt kooste työpajan annista.

CoMeUp-hankkeen tutkijat Liisa Horelli, Sirkku Wallin, Joanna Saad-Sulonen ja Eeva Houtbeckers Aalto yliopistosta alustivat työpajaa kertomalla:

  • commons-ajattelun merkityksestä sähköisten palveluiden suunnittelussa
  • itseorganisoituvien yhteisöjen toiminnasta Helsingissä
  • Kansalaisen työkalupakin toteutuksessa tarpeelliseksi todetuista suunnitteluratkaisuista

Commonsilla tarkoitetaan yhteistä hyödykettä ja resurssia sekä niihin liittyvää tutkimusta. Sähköiset palvelut ovat esimerkki yhteisesti jaettavasta commonsista, sillä palveluiden toimivuus ja kannattavuus syntyy lähtökohtaisesti hyödynnettävyyden kautta. Mitä laajemmin palvelu on jaettu ja käytössä, sitä merkityksellisempi palvelu usein on. Yhteisesti jaettavien sähköisten palveluiden tarve näkyy erityisesti kansalaistoimijoille ja itseorganisoituville yhteisöjen kohdalla. Itseorganisoituminen on laajempi ilmiö kuin asukasosallistuminen. Itseorganisoituvia yhteisöjä ovat käytännössä kaikki aktiivisesti kaupunkitilaa käyttävät toimijat ja monet yhteisöistä syntyvät kaupungin palveluja käyttäen. Esimerkiksi päiväkodit ja koirapuistot ovat kaupunkilaisyhteisöllisyyden kannalta tärkeitä paikkoja. Lisätietoa Sirkku Wallinin esityksessä.

Tarve yhteiseen tekemiseen ja olemiseen tulee näkyväksi sosiaalisen median kautta, mutta sopivia työkaluja toiminnan tueksi on ollut vähän. Kansalaisen työkalupakkia kehitettäessä pyrittiin tarjoamaan välineitä mm. tapahtumien järjestämiseen, oman kaupunkiympäristön suunnitteluun ja siihen liittyvien havaintojen jakamiseen. Työkalupakin sisältämät sovellukset eivät kuitenkaan sellaisenaan olleet houkuttelevia. Sovellukset ovat tutkijoiden kehittämiä ja siten yhteisöille tuntemattomia. CoMeUp-hankkeen saamat tulokset Työkalupakin kehittämisestä osoittavat, että itseorganisoituvat ryhmät tarvitsevat tuekseen Työkalupakin kaltaisia palveluja, mutta ne tulee tuottaa eri tavalla. Oleellista on palveluiden personointi ja palvelun toteutus DIT (do it together) –periaatteella. Lisäksi palvelut pitää pystyä jakamaan sosiaalisen median kautta aina kullekin yhteisölle ominaisessa muodossa, jotta palvelu tulee tutuksi ja sen käyttö on mahdollisimman vaivatonta. Lisätietoa Joanna Saad-Sulosen esityksessä.

Helsingin Osallisuus ja neuvonta -yksikön Heli Rantanen toi työpajaan Helsingin kaupungin näkökulman. Hän muistutti, että suunnittelun ja toteutuksen lisäksi on vielä päätöksenteko. Asukkaiden oman toiminnan ohella tulee saada asukkaiden ääni kuulumaan myös siinä. Näin ollen kaupunki on kehittänyt sähköisiä työkaluja, jotka ovat tarkoitettu asukaspalautteen keräämiseen ja kerätyn tiedon käyttöön hallinnon eri tarpeisiin. Kaupungin toimintaa voi seurata ja kommentoida seuraavissa palveluissa:

  • helsinkikanava.fi
  • Helsingin asukasyhteistyö Facebookissa
  • Ruutinet
  • Kerrokartalla.fi
  • Kerrokantasi.fi
  • Korjaakaupunki.fi
  • Anna  palautetta / Kysy

Jaakko Blomberg Yhteismaa ry:stä toi työpajaan kansalaistoimijoiden näkökulman. Hän kertoi Yhteismaan toteuttamista kaupunkiyhteisöllisyyttä näkyväksi tehneistä palveluista, joita ovat olleet Siivouspäivä, Illallinen Helsingin taivaan alla ja Nappinaapuri. Blomberg toivoi kaupungilta mobiilisovellusta, joka huomauttaa, kun kaupungin kyselypalveluissa on avoimia kyselyitä. Heli Rantanen kertoi, että sellaista suunnitellaan. Keskustelussa todettiin, että asukkaan näkökulmasta olennaista on tiedotus vaikutusmahdollisuuksista ja mahdollisuus todellisiin vaikutusmahdollisuuksiin. Toiseksi on oleellista sallia ja jopa tukea asukkaiden omaehtoista työtä, sillä se lisää asukkaiden kokemaa omistajuutta ja vähentää kaupungin hallinnon työtä.

Tämän jälkeen työpaja jakautui Open Space – tiloihin, joissa keskusteltiin seuraavista teemoista:

  1. Minkälaiset työkalut lisäävät osallisuutta ja miksi?
  2. Minkälaisin edellytyksin erilaiset sähköiset palvelut edistävät kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksia?
  3. Millaista on viranomaisten ja kaupunkilaisten välinen aito yhteistyö ja miten sitä voidaan tukea?
  4. Miten saadaan osallistumisen tulokset poliittiseen päätöksentekoon ja toteutukseen?
  5. Miten kehitystyötä voidaan jatkossa ohjata ja resursoida?

Keskustelut vedettiin yhteen kaikkien osallistujien kesken. Yleisesti todettiin, että osa kysymyksenasettelusta oli johdattelevia, sillä niissä asetettiin vastakkain kaupunki ja kaupunkilainen. Käytännössä tilanne on moninaisempi. Asukasyhdistyksen aktiivi totesi, että yleiskaavaa kannattaa hyödyntää asukasvaikuttamisessa. Yleisesti asukasaktivistit totesivat, että kaavamuutos nopeutuu, kun asukkaat saadaan puhaltamaan yhteen hiileen.

Työpajatyöskentelyn yksi keskeinen viesti oli tehdä kaupungin kehittämisen prosessit näkyvämmiksi. Asukkaita motivoi työhön osallistuminen, mikäli aikaisempien kommenttien kohtalo näkyy prosessissa. Tietenkään kaikkien mielipiteitä ei voi huomioida, mutta nyt jää epäselväksi mitä asukastiedolle tapahtuu.

Työpajaan osallistunut kaupungin virkamies esitti huolensa sitä miten ottaa sähköisesti mukaan heidät, jotka palveluita tarvitsevat mutta joilla ei ole osaamista niiden käyttöön. Vastaavasti kaupungeissa on taitavia asukkaita, jotka voivat auttaa palveluiden tuottamisessa. Palvelut kansalaisten itse tuottamina ovat mahdollista, mutta vaativat vielä keskusteluja kaupungin hankinta-asiantuntijoiden kanssa.

Lopuksi keskusteltiin siitä, miten ”osallistaminen” ei ole sama asia kuin tuottaminen yhdessä. Osastot, virkamiehet ja kaupunkilaiset haluavat tehdä yhteistyötä ja esimerkiksi jakaa dataa (Helsinki 2050 kyselyaineisto). Mutta tämä ei ole (vielä) sisäänrakennettu toimintamalleihin. Silti edustuksellisen demokratian rinnalle on tullut uusi maailma ja tapa tehdä asioita.

 

OPEN SPACE TULOKSIA

Open Space tuloksia

Open Space tuloksia

Tila 1: Minkälaiset työkalut lisäävät osallistumista / osallisuutta ja miksi?
Mittaukset Kyselyt Intrat Palautejärjestelmät Koulutusohjelmat ja -tilaisuudet Tilat (fyysinen, commons, tervetuloa!) Avoimet tilaisuudet Tiedotustilaisuudet Suu auki naapurustossa, kohtaamiset Toisten osaamisen huomioiminen Facebook Temaattiset Facebook-ryhmät (avoimet ja suljetut) Alueelliset Facebook-ryhmät Telco Sähköposti Video cont. Sähköposti Twitter Doodle, Sumpli Tori.fi Sharetribe Ekonomi-pörssi LinkedIn Työkalujen määrittely motivaation kautta: Mitä saa? Mitä antaa?

Tila 2: Minkälaisin edellytyksin sähköiset palvelut edistävät kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksia?
Kaikki voivat osallistua Mahdollisimman helppo Fokus selvä Kansalaiset mukaan tekemään palveluita Kaupunki vs. ihmiset ajattelu pois Todelliset vaikutusmahdollisuudet Kaupunki on yhteisö Prosessin avaaminen Vaikutusten näyttäminen

Tila 3: Yhteistyö
Osa kaupungin palveluista on järjestetty alueittain/ kaupunginosittain, osa aiheen mukaan Ihmiset data ihmisen elämä vs. kaupungin kieli / organisaatio << eri käsitys ajasta >> RATKAISU: (päätöksenteko)prosessi pitäisi olla näkyvissä kuntalaisten tieto on “mielipide” vs. “aito” asukasnäkökulma

Tila 4: Miten saadaan osallistumisen tulokset poliittiseen päätöksentekoon ja toteutukseen?
Kysymystä käsiteltiin piirroksen avulla jossa kansalaisten itseorganisoituminen kohtaa “byrokratiamuurin” josta se etenee mahdollisesti mm. mediamölyn avulla päätöksentekoon muiden tekijöiden ohella.

Tila 5: Miten kehitystyötä voidaan jatkossa ohjata ja resursoida?
Yksi mahdollinen mittari virkamiesten työn seuraamiselle voi olla se, miten he vastaavat saatuun palautteeseen. Tämä voi pitää sisällään määrällisen arvion lisäksi laadullisia tekijöitä.

Kiitos kaikille osallistujille työpajasta!

Published: The Urban Information Toolkit

UrbanInformationToolkit-pic

The publication “The Urban Information Toolkit: enabling collaborative work around issues related to urban everyday life” is now published. Download the publication as a PDF file here.

Also Download here The Urban Information Card Deck, it’s package and instructions.

Suomenkielinen versio pakasta löytyy tästä.

Creative Commons License
This work is licensed under a Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0 International License.

Thoughts from the Pixelache workshop on urban commons and the citizen toolkit

The theme of the Pixelache 2014 festival was this year The Commons. We were kindly invited by organisers Andrew Paterson and Nathalie Aubret who decided it would be interesting to include the urban and Helsinki commons theme to the festival. We were very excited by the prospective and developed a 3 hour workshop proposal for Camp Pixelache on 7th of June 2014. Camp Pixelache took place in Vartiosaari, an island in eastern Helsinki, with just a few building structures. The City of Helsinki wants to develop it so that it becomes a full blown residential area for up to 7000 people. This has of course sparked some controversy and a grassroots protest movement. Needless to say, Vartiosaari was the perfect place to discuss, reflect and act upon the commons.

Vartiosaari

The general theme of our workshop was that of the urban commons, with a particular emphasis on toolkits. The workshop title, “Toolkits for the commons / Toolkits as commons” refers to one aspect of the urban commons that is somehow more difficult to grasp than the physical urban commons or the digital ones. This third aspect of the urban commons is in our opinion everything related to shared knowledge regarding how to maintain and support the physical or digital urban commons. We can think for example of “how to” guides, descriptions of best practices, or sets of tools, which all support citizen self-organization around urban issues. We have for the past two years been working on the idea of a citizen toolkit, and have even implemented a first version in collaboration with the Helsinki Neighborhood Association, Helka ry: http://www.kaupunginosat.net/kansalaisen_tyokalupakki/

Lately, we also experimented with a lighter version of the toolkit, which would simply be a collection of existing tools, publicly shared on an online curation tool, such as Scoop.it: http://www.scoop.it/t/kansalaisen-tyokalupakki-kevyt-versio

Finally, we had also discussed, through our interviews with a series of urban activists in Helsinki, the possibility to create a distributed toolkit by proposing to use a specific hashtag on social media. We decided to investigate further the relevance of these different options during the workshop.

The aim of the workshop was to cover the following three points:

1. What additional tools should the toolkit comprise? (Why are they relevant?)

2. What kind of tags/categories would best describe the toolkit and its tools? How can we start a collaborative practice to use relevant tags e.g. in social media?

3. How to make the toolkit accessible to a wider audience? How to keep it alive?

We ended up being a group of 30 people taking part in the workshop. Participants came from various backgrounds and disciplines: independent artists, architects, researchers, and citizen activists from different parts of the world, all sharing an interest in the theme of the commons. We discussed a lot and collaboratively gathered ideas related to the three issues we wanted to cover.

 

The main results of the workshop were the following:

1. Additional tools to the toolkit

We first briefly went through some of the tools that exist in the Helka ry citizen toolkit (e.g. the Urban Mediator), and well as in the light version on Scoop-it (e.g. Prototype Helsinki’s guide to citizen activism and the Artova model website). Participants noted that there is a wide variety of existing tools that could be added, which address issues that go beyond clear cut urban planning or even the organization of happenings in urban space. For example, many of the tools mentioned related to ecological and sustainable living as well as sharing culture. The kuinoma.fi facilitates the lending and borrowing of all kinds of objects and tools, so that one doesn’t always need to buy them. The satokartta.net platform makes it easy to share spots one knows in the city where one can forage herbs, or collect edible fruits, berries, and mushrooms. Additionally, the Helsinki Timebank (http://stadinaikapankki.wordpress.com/) facilitates the process of exchanging services through the use of time as currency. Social entreprise Yhteismaa ry is also planning a new platform, Nifty Neighbor (http://mesenaatti.me/en/nappi-naapuri-valittamisen-paikka/) where it would be possible for neighbors to exchange services.

The Wikiversity platform (http://fi.wikiversity.org/wiki/Etusivu) was mentioned a good tool for sharing best practices and know how in general, and could be used for urban related issues as well.

The commons.fi website was mentioned as it deals with the commons. The website also contains an open discussion platform (yhteisalusta), where anyone can start or join a discussion related to the commons.

Finally, in addition to digital tools, happenings and networking events were also mentioned. These included the urban living fair (http://urbaanitasumismessut.fi/) organized by Dodo ry, which focuses on ecological urban living, as well as the upcoming Social Innovators Connected (SIC) conference (http://socialinnovatorsconnected.org/info/), which will bring forward the role of social innovation and its link to developing urban culture and citizen participation.

In addition to existing tools, ideas were shared regarding new tools that could be developed. For example, in terms of food sharing, ideas like creating a sort of virtual public fridge to share food, or a free distribution center in collaboration with the city would be useful. Best practices from different countries could be collected and shared. Then, some tool(s) for sharing practical tips on how to do things would be useful. Someone even mentioned a “phonebook of solutions”, maybe combined with how to and step-by-step guides based on personal experience. Of course, the power and easiness of Google search should not be forgotten when thinking of a collection of resources, which could eventually be distributed rather than forcibly brought together under one platform. Another challenge regarding sharing best practices and how to’s is the efforts needed for creating the documention. What would be the reward for doing this? One particular case where such best practices and how to’s would be needed, is in the area of legislations, such as asking for permissions from authorities to do something in the urban space.

2.  The #tag and categorization strategy

The use of relevant categories and tags for the tools was closely related to the third issue of how to make the toolkit accessible to a wider audience. The main points discussed were:

– The relevance of the toolkit in general: the participants were divided whether the whole toolkit idea was relevant or not. Those arguing for, saw it as a necessary instrument that can facilitate citizen action. Those against, said that the problem is not about tools, but rather about issues. One can search for tools only after the issues are identified.

– The problem with the current name, “citizen toolkit” (“kansalaisen työkalupakki” in Finnish): some participants, especially the Finnish speaking ones, felt they did not relate to the term “citizen” (kansalainen). They saw themselves as people, or even proponents of urban culture, who did not want to be defined as citizens. It was difficult to decide about another name though. The DIY city-toolkit was appreciated by some.

– The impossibility of being fully inclusive and the necessity to have varying  strategies to reach different groups: although we aim at reaching out for a maximum number of people with the toolkit, it can’t be fully inclusive. The issue of those who are not online was raised and the importance of traditional media, such as radio, was brought up.

– The challenge of documentation and sharing best practices: the Artova-model has been successful in asking activists to document their best practices, but this has required a lot of effort. Other activists said that it is hard to document and report about the experienced processes due to time constraints and lack of incentive.

– Ideas for a hashtag: #DIYcity

All in all, the workshop was successful as a networking event as well as a discussion forum. We did not manage to achieve clear action points to follow, but some included the need to start a Facebook group on the subject of urban commons and the toolkit. We also loosely agreed to try out the DIYcity hashtag (though now in hindsight, I would rather suggest we use DITcity, i.e. Do It Together city, as inspired by Fredrik Åselund: https://www.kkh.se/video/Aslund.html). The workshop also brought forward the need to rethink the whole concept of the citizen toolkit. Should it be kept as the original idea that we researchers and Helka ry had, meaning a collection of tools that can support citizen self organization in issues related to urban planning and urban happenings? Or should it expand to cover urban ecology and the sharing economy and culture? Should it target the urban commons as a overall umbrella? Finally, many of the international participants noted that it would be useful to have international versions of either the toolbox or the hashtag. It is not yet easy to answer these questions, but one thing is sure, is that the more conventional understanding of citizen participation in urban planning is being challenges by new ways of being active in cities and wanting to be involved in the shaping of cities and urban culture. Interesting new collaborations between citizens and authorities are forming and it will be exciting to follow what will happen next. It will also be interesting to explore how glocal strategies for citizen engagement will develop and how best practices develop across the globe.

Kansalaisen työkalupakki / Citizen toolkit goes Pixelache 2014!

Kansalaisen työkalupakki Goes Pixelache

Welcome to Camp Pixelache 2014 in Vartiosaari and to the “Toolkits for the commons / Toolkits as commons” workshop that Sirkku, Liisa, Eeva, and Joanna are organizing there on Saturday 7.6.2014 as part of the CT_Commons project activities (thanks Aalto Service Factory!)

The aim of the workshop is to come up with a proposal for a sustainable citizen toolkit. In practical terms, we will:

– identify relevant existing tools

– decide on relevant tags and hashtags to use in order to collaboratively compile the citizen toolkit

– decide on good strategies for future distributed collaborative work

The workshop is open and free for all- Please contact joanna.saad-sulonen(at)aalto.fi if you want to take part in the workshop. Remember that Vartiosaari is a lovely place, so don’t hesitate to also bring other members of your family, including younger ones. They can enjoy the island at their will while we work for a couple of hours indoor.

Do note that:
– Camp Pixelache follows the unconference format, which means we all fix the schedule for the day together before we start. See you at Vartiosaari at the latest at 11:00 so that we all fix the programme together. Our workshop should start after that and takes 2 to 3 hours.
– There will be many other activities related to the commons as part of Pixelache camp on Vartiosaari, at least until 21:00!
– Vartiosaari is reachable only by boat, check the options here: http://www.pixelache.ac/festival-2014/info/
– We will serve some finger food and refreshments as part of the workshop, but if you plan to stay longer, do bring your own food or check the options here: http://www.pixelache.ac/festival-2014/info/food-during-camp-pixelache/
– Remember to take all your trash back with you!

Kutsu työpajaan (PDF)

Important links

Vartiosaari: http://kaupunginosat.net/vartiosaari/

Reaching Vartiosaari and leaving it: http://www.pixelache.ac/festival-2014/info/getting-to-vartiosaari/

Pixelache camp 2014:
General info: http://www.pixelache.ac/camp-2014
Schedule: http://www.pixelache.ac/festival-2014/schedule/
Practical info: http://www.pixelache.ac/festival-2014/info/

Kansalaisen työkalupakki:
http://www.kaupunginosat.net/kansalaisen_tyokalupakki/

Kansalaisen työkalupakki “kevyt versio”:
http://www.scoop.it/t/kansalaisen-tyokalupakki-kevyt-versio

Kansalaisen työkalupakki -blogi:
http://tyokalupakki.media.taik.fi/

Mapping the Helsinki commons:
http://webstudio.aalto.fi/pinspace/helsinki_commons

Kaupunkitietopakka englanniksi: The Urban Information Card Deck

Download here The Urban Information Card Deck, it’s package and instructions.

There’s 50 cards altogether. The cards are two-sided, so the PDF contains 100 pages. Cards are 10 cm wide and 15 cm high, and there are 3 mm bleeds and cropping marks. If cards are printed double-sided, it’s advisable to use a bit thicker paper than normal copy paper. Cards can also be printed on normal copy paper on one side and then be folded (image below).

The package requires thick A3 paper and some double sided tape to be assembled.

 

Instructions can be printed on A4 paper, and folded to fit into the package with the cards.

 

Creative Commons License
This work is licensed under a Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0 International License.

Kaupunkitieto-skenaariotyöpaja

tyopajan_alku

Kaupunkitieto-skenaariotyöpaja järjestettiin torstaina 21.11. Aalto Media Factoryssa. Työpajaan kutsuttiin mukaan Kaupunkitieto ja toiminnan hallinta (KaToHan) -tutkimushankkeen osapuolet (Aalto-yliopisto, Helsingin Energia, HSL, HSY, Siemens ja Santa Margarita), Helsingin kaupungin edustajia, kaupunkiaktiiveja, avoin data -aktiiveja ja sovelluskehittäjiä. Osanottajia iltapäivän mittaisessa työpajassa oli mukavasti, noin kolmisenkymmentä henkeä.

tyopajan_alku2

Työpajan tarkoituksena oli löytää uusia ideoita kuinka edistää energian käyttöön, joukkoliikenteeseen ja ilmanlaatuun liittyvän kaupunkitiedon hyödyntämistä kaupungin suunnittelussa ja arjen kaupunkilaisuudessa.

materiaalittyoskentelya1

Työskentely tapahtui viidessä sekaryhmässä, ja sen tarkoituksena oli pyrkiä luomaan skenaarioita jotka liittyvät kaupunkitiedon käyttöön erilaisissa tilanteissa. Ryhmätyöskentelyn avuksi osallistujat saivat käyttöönsä Kaupunkitietopakan ideoita ja inspiraatiota antamaan. Lisäksi työskentelyssä hyödynnettiin kolmea erilaista esimerkkipersoonaa, joiden päivää ja kaupunkitiedon käyttöä kirjattiin aikajanalle.

tyoskentelya2tyoskentelya4tyoskentelya5tyoskentelya6

Päivä tuotti monia kiinnostavia ja toteuttamiskelpoisia ideoita, joista lisää myöhemmin!

tyoskentelya7

Lataa ja tulosta Kaupunkitietopakka!

Mikä Kaupunkitietopakka?

Lataa ja tulosta Kaupunkitietopakka, korttien pakkaus ja ohje pakan käyttämiseen.

kortit_pakkaus_ohje

Kortteja on yhteensä 50 kappaletta. Kortit ovat kaksipuoleiset, joten tiedostossa on 100 sivua, kortin etupuoli on aina ensimmäisenä. Korttien koko on leveys 10 cm x korkeus 15 cm ja tiedostossa on 3 mm:n leikkuuvarat ja leikkuumerkit. Tulostaessa kortit kannattaa asemoida A3-arkille, 8 korttia/arkki. Kaksipuoleisena tulostettaessa kannattaa lisäksi käyttää tavallista paksumpaa paperia. Kortit voi myös esimerkiksi tulostaa tavalliselle kopiopaperille yksipuolisena niin että arkilla on kahden kortin molemmat puolet ja lopuksi leikkaa ja taittaa paperin niin että kortin etu- ja takapuoli ovat vastakkain.

kortit_printtiesim

Korttien pakkaus vaatii A3-kokoisen paksun paperin ja vähän askartelutaitoja. Kaksipuoleisella teipillä pakkauksen kokoaminen käy helpoimmin!

pakkaukset

Ohje on A4-kokoinen, se kannattaa taitella mukaan pakkauksen sisään.

ohjeet_taitettu

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

HELSINKI_COMMONS?

Mitä yhteisöjä, yhteisiä ja jaettuja hyödykkeitä ja resursseja on Helsingin kaltaisessa kaupungissa? Kutsumme teidät kartoittamaan olemassa olevia ja tulossa olevia yhteisresursseja (engl. commons) Helsingissä: tiloja, tietoa/dataa, aktiviteetteja ja työkaluja.

Kartoituksessa käytämme online-pohjaista kartoitustyökalua, ja rohkaisemme ihmisiä kartoittamaan kanssamme yhteisen hyvän asioita: ihmisiä, paikkoja, alotteita ja hyväksi havaittuja käytäntöjä ja prosesseja. Tämän kartan tavoitteena on tulla avoimeksi ja yleishyödylliseksi työkaluksi kaikille niille, jotka työskentelevät yhteisten digitaalisten tai kaupunkiin liittyvien jaettujen resurssien ja varantojen parissa Helsingissä.

Tavoitteenamme on myös tarkastella ja taltuttaa suurempia kysymyksiä: Mikä on jaettu yhteishyödyke (commons)? Mitä jaetun yhteishyödykkeen käsite voi antaa kestävälle kehitykselle, urbaanille aktivismille tai kansalaisten osallistumiselle? Entä miten yhteishyödykkeitä voi hyödyntää kaupungin palveluissa ja proseissa – vai haastavatko ne kunnan prosessit? Miten voimme tehdä tuottaa ja ylläpitää jaettuja yleishyödykkeitä? Miten voimme tehdä enemmän yhdessä ja millä keinoin?

Dear Spectator

Tapahtuman järjestää Aalto-yliopiston co-p2p SIG, ja toimii ponnahduslautana hautomovaiheessa olevalla Open Knowledge Finland ry:n Open Cities -työryhmälle. Tapahtuma tuottaa myös taustamateriaalia “Infrastructuring the Commons?” -seminaarille, joka järjestetään 7.11.2013 Aalto Media Facotryssa Arabia-kampuksella (http://co-p2p.mlog.taik.fi/seminar-2013/).

Lisätietoja: Helsinki_Commons? Facebook-tapahtuma

Lisää nimesi osallistujalistaan täällä:
http://pad.okfn.org/p/Helsinki_Commons?

Kansalaisen työkalupakki -työpaja 18.6

Järjestettiin työpajan 18.6, Aalto Media Factoryn tiloissa Arabianrannassa. Työpajan tarkoitus oli:

  • arvioida nykyistä työkalupakin versiota
  • löytää hyvä strategia kestävälle työkalupakille
  • sitoutua joihinkin toimenpiteisiin edetäksemme syksyllä, ja löytääksemme synergioita muiden Helsingissä tapahtuvien kansalaisen osallistumisen aktiviteettien kanssa.

Paikalli oli: Jon Sundell (Kaupunkiaktivisti), Zsolt Szilagyi (Helka ry), Titta Reunanen (Alueellisen osallistumisen kokeilu, Hallintokeskus, viestintäpalvelut – http://demokratia.hel.fi), Jukka Uotila (Helsingin kaupunginkirjastoa ja Tarinoiden Helsinki –palvelua), Päivi Litmanen-Peitsala (kirjasto), Hanna Niemi-Hugaerts (Forum Virium / Open Cities), Mia Muurimäki (Media Lab), Mariana Salgado (Media Lab), Sara Jacobsen, myös Sirkku Wallin ja allekirjoitaneen!

Workshop mode!

Workshop mode!

More workshopping

More workshopping

Aloitettiin ensin pikalla SWOT-analyysilla (Strength Weaknesses Opportunities Threats). Nämä olivat SWOTin tulokset:

SWOT

SWOT

SWOTin jälkeen pohdittiin mitä työkaluja voi pakkiin lisätä. Ehdotuksista tuli paljon, esim. kysy kirjastonhoitajalta, kansalaisaloite.fi ja kuntailaisaloite.fi, harava, kerrokartalla.fi, otakantaa.fi, Open Helsinki… Nämä ovat kaikki hyviä ehdotuksia ja pitäisi miettiä tulisiko pakkiin työkaluryhmän joka vastaisi tarvetta ottaa yhteytta viranomaisiin? Meidän alkuperäinen ideamme oli enemmän suunattu itseorganisointumiseen – eli työkaluja jotka tukevat sitä ja citizen science-tyyppistä toimintaa.

Siirettiin sitten seuraavalle tehtävälle, jossa visiointiin työkalupakkia vuoden päästä. Minkalaisia käyttäjät käyttäisivat sitä? Mikä olisi toimiva ylläpitotoiminta? Mitkät olisi työkalupakin ominaisuudet? Ja mitkät olisivat liittyviä palveluita ja aktiviteettejä?

– Käyttäjät:
Kaupunkiaktivistit
Uusia aktivisteja
Vapaa-ajan + harrastusryhmät
Prototype Helsinki
Kallio, Töölö jne liikkeet
Ravintolapäivä, Siivouspäivä
Demokratiapilotit

– Ylläpitotoiminta:
Työkalujalisääjät
SoMe markkinointi
Rahoitus Demokratiapilotin kaltaisesta instrumentista (työkalut perusresurssina)

– Työkalupakin ominaisuudet
Työkalun lisääminen, ylläpito, muokkaus
Yhteistyökumppanihaku
Asiakirjahaku
Lisää visualisuutta
Parempi pääsivu
Filterointi mahdollisuus: esim. questions leading to the right tool
Simplified mobile version
Relationship of tool on a scale ranging from” citizen disobedience ” to ”official procedures”
Helppokäytöinen ja intuitiivinen
Hyödyntää avointa tietoa ja rajapintoja

– Liittyviä palveluita ja aktiviteettejä
Potentiaalisten käyttäjien koulutus
Leader –toiminta?
Neuvontaa (olisko se esim. kirjaston uusi rooli?

Viimeiksi kartoitettiin olemassa olevia tahatumia, jossa työkalupakkia voitais testata ja ehkä jopa täydentää uusilla työkaluilla (esim. edit-a-thon?).

Toimintaehdotuksia

Toimintaehdotuksia

Työkalupakin tulevaisuus?

Työkalupakin tulevaisuus?

Päätettiin pitää yhteyksissa syksylla. Yksi konkreettinen tulos workshopista on tämä blogi, eli kehittäjien blogi, jossa pohditaan miten työkalupakkia pitäisi tuoda eteenpäin ja kirjoitetaan ylös muita ajatuksia jotka liittyvät kansalaisen työkalupakin ideaan ja tarpeeseen. Jos olet kiinnostunut kirjoittamaan vieraskynän, ota yhteyttä viippymättä! Syksyllä aiomme myös perustaa Facebook-sivun :)