Työpaja: Uudet sähköiset palvelut – kansalaisen työkalupakki itseohjautuvien yhteisöjen ja kaupungin hallinnon rajapinnassa

Citizen toolkit as urban commons -hanke järjesti Meet&Talk-työpajan perjantaina 28.11.2014 Aalto Service Factorylla. Työpajan teemana oli uudet sähköiset palvelut ja kansalaisen työkalupakki itseohjautuvien yhteisöjen ja kaupungin hallinnon rajapinnassa.

Työpajan osallistujat Aalto Service Factoryn tiloissa

Työpajan osallistujat Aalto Service Factoryn tiloissa

Aalto Service Factoryn Meet&Talk-työpajassa kokoonnuttiin perjantaina 28.11.2014 keskustelemaan itseohjautuvien yhteisöjen ja kaupungin hallinnon rajapintaan soveltuvien sähköisten palveluiden suunnittelusta. Samalla CoMeUp-hanke (Citizen toolkit as urban commons) kertoi Kansalaisen työkalupakin, yhden tällaisen palvelun, suunnittelusta saaduista tuloksista. Tilaisuuteen saatiin hyvä edustus erilaisista kansalaistoimijoista sähköisten palveluiden suunnittelusta vastaavia kaupungin virkamiehiä ja kiinnostuneita tutkijoita. CoMeUp-hanke kiittää Aalto Service Factoryn Esko Penttistä tilaisuuden isännöinnistä. Seuraavassa lyhyt kooste työpajan annista.

CoMeUp-hankkeen tutkijat Liisa Horelli, Sirkku Wallin, Joanna Saad-Sulonen ja Eeva Houtbeckers Aalto yliopistosta alustivat työpajaa kertomalla:

  • commons-ajattelun merkityksestä sähköisten palveluiden suunnittelussa
  • itseorganisoituvien yhteisöjen toiminnasta Helsingissä
  • Kansalaisen työkalupakin toteutuksessa tarpeelliseksi todetuista suunnitteluratkaisuista

Commonsilla tarkoitetaan yhteistä hyödykettä ja resurssia sekä niihin liittyvää tutkimusta. Sähköiset palvelut ovat esimerkki yhteisesti jaettavasta commonsista, sillä palveluiden toimivuus ja kannattavuus syntyy lähtökohtaisesti hyödynnettävyyden kautta. Mitä laajemmin palvelu on jaettu ja käytössä, sitä merkityksellisempi palvelu usein on. Yhteisesti jaettavien sähköisten palveluiden tarve näkyy erityisesti kansalaistoimijoille ja itseorganisoituville yhteisöjen kohdalla. Itseorganisoituminen on laajempi ilmiö kuin asukasosallistuminen. Itseorganisoituvia yhteisöjä ovat käytännössä kaikki aktiivisesti kaupunkitilaa käyttävät toimijat ja monet yhteisöistä syntyvät kaupungin palveluja käyttäen. Esimerkiksi päiväkodit ja koirapuistot ovat kaupunkilaisyhteisöllisyyden kannalta tärkeitä paikkoja. Lisätietoa Sirkku Wallinin esityksessä.

Tarve yhteiseen tekemiseen ja olemiseen tulee näkyväksi sosiaalisen median kautta, mutta sopivia työkaluja toiminnan tueksi on ollut vähän. Kansalaisen työkalupakkia kehitettäessä pyrittiin tarjoamaan välineitä mm. tapahtumien järjestämiseen, oman kaupunkiympäristön suunnitteluun ja siihen liittyvien havaintojen jakamiseen. Työkalupakin sisältämät sovellukset eivät kuitenkaan sellaisenaan olleet houkuttelevia. Sovellukset ovat tutkijoiden kehittämiä ja siten yhteisöille tuntemattomia. CoMeUp-hankkeen saamat tulokset Työkalupakin kehittämisestä osoittavat, että itseorganisoituvat ryhmät tarvitsevat tuekseen Työkalupakin kaltaisia palveluja, mutta ne tulee tuottaa eri tavalla. Oleellista on palveluiden personointi ja palvelun toteutus DIT (do it together) –periaatteella. Lisäksi palvelut pitää pystyä jakamaan sosiaalisen median kautta aina kullekin yhteisölle ominaisessa muodossa, jotta palvelu tulee tutuksi ja sen käyttö on mahdollisimman vaivatonta. Lisätietoa Joanna Saad-Sulosen esityksessä.

Helsingin Osallisuus ja neuvonta -yksikön Heli Rantanen toi työpajaan Helsingin kaupungin näkökulman. Hän muistutti, että suunnittelun ja toteutuksen lisäksi on vielä päätöksenteko. Asukkaiden oman toiminnan ohella tulee saada asukkaiden ääni kuulumaan myös siinä. Näin ollen kaupunki on kehittänyt sähköisiä työkaluja, jotka ovat tarkoitettu asukaspalautteen keräämiseen ja kerätyn tiedon käyttöön hallinnon eri tarpeisiin. Kaupungin toimintaa voi seurata ja kommentoida seuraavissa palveluissa:

  • helsinkikanava.fi
  • Helsingin asukasyhteistyö Facebookissa
  • Ruutinet
  • Kerrokartalla.fi
  • Kerrokantasi.fi
  • Korjaakaupunki.fi
  • Anna  palautetta / Kysy

Jaakko Blomberg Yhteismaa ry:stä toi työpajaan kansalaistoimijoiden näkökulman. Hän kertoi Yhteismaan toteuttamista kaupunkiyhteisöllisyyttä näkyväksi tehneistä palveluista, joita ovat olleet Siivouspäivä, Illallinen Helsingin taivaan alla ja Nappinaapuri. Blomberg toivoi kaupungilta mobiilisovellusta, joka huomauttaa, kun kaupungin kyselypalveluissa on avoimia kyselyitä. Heli Rantanen kertoi, että sellaista suunnitellaan. Keskustelussa todettiin, että asukkaan näkökulmasta olennaista on tiedotus vaikutusmahdollisuuksista ja mahdollisuus todellisiin vaikutusmahdollisuuksiin. Toiseksi on oleellista sallia ja jopa tukea asukkaiden omaehtoista työtä, sillä se lisää asukkaiden kokemaa omistajuutta ja vähentää kaupungin hallinnon työtä.

Tämän jälkeen työpaja jakautui Open Space – tiloihin, joissa keskusteltiin seuraavista teemoista:

  1. Minkälaiset työkalut lisäävät osallisuutta ja miksi?
  2. Minkälaisin edellytyksin erilaiset sähköiset palvelut edistävät kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksia?
  3. Millaista on viranomaisten ja kaupunkilaisten välinen aito yhteistyö ja miten sitä voidaan tukea?
  4. Miten saadaan osallistumisen tulokset poliittiseen päätöksentekoon ja toteutukseen?
  5. Miten kehitystyötä voidaan jatkossa ohjata ja resursoida?

Keskustelut vedettiin yhteen kaikkien osallistujien kesken. Yleisesti todettiin, että osa kysymyksenasettelusta oli johdattelevia, sillä niissä asetettiin vastakkain kaupunki ja kaupunkilainen. Käytännössä tilanne on moninaisempi. Asukasyhdistyksen aktiivi totesi, että yleiskaavaa kannattaa hyödyntää asukasvaikuttamisessa. Yleisesti asukasaktivistit totesivat, että kaavamuutos nopeutuu, kun asukkaat saadaan puhaltamaan yhteen hiileen.

Työpajatyöskentelyn yksi keskeinen viesti oli tehdä kaupungin kehittämisen prosessit näkyvämmiksi. Asukkaita motivoi työhön osallistuminen, mikäli aikaisempien kommenttien kohtalo näkyy prosessissa. Tietenkään kaikkien mielipiteitä ei voi huomioida, mutta nyt jää epäselväksi mitä asukastiedolle tapahtuu.

Työpajaan osallistunut kaupungin virkamies esitti huolensa sitä miten ottaa sähköisesti mukaan heidät, jotka palveluita tarvitsevat mutta joilla ei ole osaamista niiden käyttöön. Vastaavasti kaupungeissa on taitavia asukkaita, jotka voivat auttaa palveluiden tuottamisessa. Palvelut kansalaisten itse tuottamina ovat mahdollista, mutta vaativat vielä keskusteluja kaupungin hankinta-asiantuntijoiden kanssa.

Lopuksi keskusteltiin siitä, miten ”osallistaminen” ei ole sama asia kuin tuottaminen yhdessä. Osastot, virkamiehet ja kaupunkilaiset haluavat tehdä yhteistyötä ja esimerkiksi jakaa dataa (Helsinki 2050 kyselyaineisto). Mutta tämä ei ole (vielä) sisäänrakennettu toimintamalleihin. Silti edustuksellisen demokratian rinnalle on tullut uusi maailma ja tapa tehdä asioita.

 

OPEN SPACE TULOKSIA

Open Space tuloksia

Open Space tuloksia

Tila 1: Minkälaiset työkalut lisäävät osallistumista / osallisuutta ja miksi?
Mittaukset Kyselyt Intrat Palautejärjestelmät Koulutusohjelmat ja -tilaisuudet Tilat (fyysinen, commons, tervetuloa!) Avoimet tilaisuudet Tiedotustilaisuudet Suu auki naapurustossa, kohtaamiset Toisten osaamisen huomioiminen Facebook Temaattiset Facebook-ryhmät (avoimet ja suljetut) Alueelliset Facebook-ryhmät Telco Sähköposti Video cont. Sähköposti Twitter Doodle, Sumpli Tori.fi Sharetribe Ekonomi-pörssi LinkedIn Työkalujen määrittely motivaation kautta: Mitä saa? Mitä antaa?

Tila 2: Minkälaisin edellytyksin sähköiset palvelut edistävät kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksia?
Kaikki voivat osallistua Mahdollisimman helppo Fokus selvä Kansalaiset mukaan tekemään palveluita Kaupunki vs. ihmiset ajattelu pois Todelliset vaikutusmahdollisuudet Kaupunki on yhteisö Prosessin avaaminen Vaikutusten näyttäminen

Tila 3: Yhteistyö
Osa kaupungin palveluista on järjestetty alueittain/ kaupunginosittain, osa aiheen mukaan Ihmiset data ihmisen elämä vs. kaupungin kieli / organisaatio << eri käsitys ajasta >> RATKAISU: (päätöksenteko)prosessi pitäisi olla näkyvissä kuntalaisten tieto on “mielipide” vs. “aito” asukasnäkökulma

Tila 4: Miten saadaan osallistumisen tulokset poliittiseen päätöksentekoon ja toteutukseen?
Kysymystä käsiteltiin piirroksen avulla jossa kansalaisten itseorganisoituminen kohtaa “byrokratiamuurin” josta se etenee mahdollisesti mm. mediamölyn avulla päätöksentekoon muiden tekijöiden ohella.

Tila 5: Miten kehitystyötä voidaan jatkossa ohjata ja resursoida?
Yksi mahdollinen mittari virkamiesten työn seuraamiselle voi olla se, miten he vastaavat saatuun palautteeseen. Tämä voi pitää sisällään määrällisen arvion lisäksi laadullisia tekijöitä.

Kiitos kaikille osallistujille työpajasta!